Työpajojen sisältö

Täältä löydät ohjelmaan sisältyvien työpajojen teemat. Teemat tarkentuvat ja rakentuvat mukana olevien yritysten tarpeiden mukaisesti. Työpajat järjestetään vaihtelevasti Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla yrityskohteissa.
*Muutokset työpajojen aikatauluissa ja sisällöissä mahdollisia!

 

Katso osallistumismaksu koko ohjelmaan täältä.

 

1. Kohti kasvua ja kansainvälistymistä

 

Aika: 17.9.2019 klo 13-17 
Paikka: Bock´s Corner – Lato-sali, Vaasa

 

 

Ilmoittaudu tähän työpajaan täällä 11.9 mennessä :  bit.ly/PEKkohtikasvua

 

Mikä maailmalla kiinnostaa suomalaisissa elintarvikkeissa? Mitä ovat tämän päivän sekä nousussa olevat trendit? Millä eväillä kansainvälistymään kannattaa lähteä? Miten saada riittävät kannukset kotimaan markkinoilta ja mikä merkitys brändillä on? Tässä työpajassa kuulet myös, miten Suomisen Maito rakensi Jymy-jäätelö brändin, vei läpi joukkorahoituskampanjan ja sai avattua Ruotsin, Japanin, Singaporen, Saksan ja Itävallan markkinat.

 

Ohjelma:
12.30 – 13.00 Ilmoittautuminen
13.00 – 13.15 Tervetuloa, ohjelman esittely, Carita Pöntiö, Viexpo
13.15 – 14.00 Case: Suomisen Maito / Jymy-jäätelö, Horst Neumann, toimitusjohtaja, Suomisen Maito Oy
Aurasta kansainvälisille markkinoille. Singapore- Saksa-Itävalta-Ruotsi-Japani. Kokemuksia kansainvälisten markkinoiden avaamisesta ja brändin rakentamisesta.

14.00 – 15.15  Kotimaan kaupasta kannukset kansainvälistymiseen: Vähittäiskauppa jakelukanavana, Pekka Ajanto, Johdin Oy

    • Pientuottajien merkitys vähittäiskaupalle
    • Alueellinen vs. valtakunnallinen jakelu
    • Eri ketjujen väliset erot
    • Kaupan vaatimukset tavarantoimittajille
    • Valikoimiin pääsyn avaintekijät
    • Markkinointi ja myynnin edistäminen
    • Pakkaukset, hävikki

15.15– 15.45 Tauko, verkottumista
15.45 – 16.05 Ravintolat asiakkaana, Sami Tiihonen, S-Tuotepäällikkö, Meira Nova

    • Nousevat trendit ravintoloissa
    • Miten päästä ketjuravintoloiden ruokalistoille?
    • Miten tuotteiden valintaprosessi ravintoloiden listoille tapahtuu?
    • Miten saan tuotteet Meira Novan listoille?
    • Minkälaiset vaatimukset Meira Novalla on toimittajille?
    • Prosessi ja aikataulut? Kuinka kauan tyypillisesti kontaktista ensimmäiseen tilaukseen kestää? Miten prosessi etenee?
    • Mitä ravintolat odottavat pientuottajilta?

16.05-16.30 Lähiruokaa listoille. Asiakkaana Vaasa Ravintolat Oy, Saku Railio, yrittäjä, Vaasa Ravintolat Oy

    • Mitkä trendit kysynnässä näkyvät tänä päivänä?
    • Mitä tuotteita etsimme ravintoihimme tällä hetkellä?
    • Miten tuotteiden valinta ravintoloiden listoille tapahtuu?
    • Mitä odotamme tavaran toimittajiltamme?

16.30-17.00 Verkottumista

 

 

2. Brändi ja viestintästrategia kuntoon OSA 1: Brändi kuntoon

 

Huom! Teemapäivä jakautuu kahteen osaan, joista tämä on ensimmäinen osa!

 

Aika: 22.10.2019 klo 13-17
Paikka: Kyrö Distillery Company Isokyrö, Oltermannintie 6, 61500 Isokyrö

 

Ilmoittaudu tähän työpajaan 19.10 mennessä TÄMÄN LINKIN KAUTTA.

 

Brändillä tarkoitetaan yritykseen ja sen tuotteisiin liittyvää mielikuvaa. Brändin rakentamisen tehtävä on kasvattaa myyntiä. Hyvästä brändistä asiakas on valmis maksamaan enemmän ja ostopäätös tehdään herkemmin. Kuluttajan tunteminen on brändin rakentamisen perusta. Tunnettuuden rakentaminen vaatii aikaa ja panostuksia.

 

Ohjelma:
12.30 – 13.00 Ilmoittautuminen
13.00 – 13.15 Tilaisuuden avaus, Carita Pöntiö Viexpo
13.15 – 14.15 Brändin rakentamisen ABC, Markkinointitoimisto Buorre

    • Miksi brändäys on tärkeää?
    • Mikä tekee brändistä brändin?
    • Brändäyksen onnistumisen perustat
    • Positiointi, brändi-identiteetti, asiakaslupaus, tarina,…
    • Hinnoittelustrategia
    • Markkinointi ja viestintä

14.15 – 15.00 Brändin merkitys asiakkaille: Case Kyrö Distillery Company,
Pienestä Isonkyrön kunnasta, vanhasta osuusmeijeristä maailman maineeseen nousseen Kyrö Distillery Companyn ja jo ikoniseen asemaan nousseiden tuotteiden tarina brändin takana. Tony Sivula
Kyrö Visitor Center Manager

15-17 Osallistuvien yritysten casejen läpikäynti ja kehitysehdotuksia

 

 

3. Brändi ja viestintästrategia kuntoon OSA 2: Sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa

 

Aika: 12.11.2019 klo 13-17
Paikka: Kokoustila Mega Frami D 1 krs, Tiedekatu 2 Seinäjoki

 

Ilmoittaudu tähän työpajaan 6.11.2019 mennessä TÄMÄN LINKIN KAUTTA

 

Teemapäivä on jatkoa 22.10.2019 pidetylle ensimmäiselle Brändi kuntoon-osalle.

 

Sosiaalinen media on mullistanut viestinnän ja markkinoinnin sisällön ja tavoitteet. Some on yksi markkinoinnin tehokkaimmista (ja usein myös kustannustehokkaimmista) väylistä, sillä tänä päivänä valtaosa kuluttajan verkossa viettämästä ajasta kuluu sosiaalisen median kanavissa. Some on tuonut brändeille mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa kohderyhmänsä kanssa yksisuuntaisen uutisten julkaisun ja monologin sijaan. Sosiaalisen median rooli markkinoinnissa on työntää asiakasta ostopäätökseen edistämällä samaistumis-, sitoutumis- ja tiedonetsimisprosesseja.

 

Kuluttajat ovat kautta aikojen luottaneet tuttavien, asiantuntijoiden ja auktoriteettien suosituksiin ostopäätöksiä tehdessään. Julkkiskokin kasvot tuotepakkauksessa tai tv-mainoksessa ei ole uusi asia, mutta viime vuosina esiin noussut vaikuttajamarkkinointi on. Parhaimmillaan vaikuttajamarkkinointi hyödyntää suhdetta, jossa erilaiset ihmiset kykenevät vaikuttamaan kuluttajien ostopäätöksiin oman persoonansa kautta. Tällaisten persoonien, vaikuttajien, elämää seurataan, heistä keskustellaan ja heistä tulee osa jokapäiväistä elämää seuraajilleen.

 

Tuloksia some-markkinoinnilla

    • Facebook, Instagram, Youtube, Snapchat, LinkedIn, TikTok…. Eri kanavat ja  kanavien käyttäjät. Mainontamuodot ja kustannukset eri kanavissa.
    • Sisältö on kuningas! Orgaaninen sisältö vs. maksettu mainonta. Vuorovaikuttaminen ja kampanjointi.
    • Yhteisön jäsenet, fanit, seuraajat, tykkääjät ja brändilähettiläät
    • Onnistuneen kampanjan luominen; ostajapersoonat, tyylivalinnat, kampanjaideat, aikataulutus, kanavavalinnat, tavoitteet ja mittarit
    • Vaikuttajamarkkinointi;  Miten valitsen oikean vaikuttajan? Mitä yhteistyö vaikuttajan kanssa maksaa?
    • Digimarkkinoinnin työkalupaketti
    • Esimerkkejä onnistuneista ja epäonnistuneista some-kampanjoista
    • Osallistuvien yritysten casejen läpikäyntiä

Antti Niemelä ja Ville Heino, Buorre Oy

 

4. Belgian kautta Euroopan markkinoille

Aika: 26.11. iltapäivä
Paikka: Webinaari

 

Ilmoittautuminen tähän webinaariin (sähköinen seminaari) 22.11.2019 mennessä TÄMÄN LINKIN KAUTTA!

Osallistumislinkki lähetetään kunkin osallistujan antamaan sähköpostiosoitteeseen webinaariapäivän aamuna.

 

Belgian kautta Keski-Euroopan markkinoille

  • Belgian kaupan ja ravintola-alan rakenteita
  • Belgialaisten osto- ja makutottumuksia
  • Hintataso
  • Tuotteiden maku- ja laatutestaus
  • Kokemuksia markkinoilla toimimisesta
  • Potentiaalisimmat vientituoteryhmät
  • Konkreettiset keinot päästä tuotteiden kanssa Belgian markkinoille.

 

Webinaarin asiantuntijoina ovat Tapio Knuuttila ja Pia Tapio-Knuuttila Skabam Ltd, Belgia.

Tapio on tutkinut suomalaisten pk-yritysten etabloitumista, sekä markkinoinut ja promonnut suomalaisia elintarvikkeita ja  rakentanut uudenlaista elintarvikevientikonseptia ja Frex-brändiä Keski-Euroopan markkinoille.

Pialla on 20 vuoden kokemus kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisestä, strategiasta, markkinoinnista ja tuotteistamisesta, sekä suuryritysten raamisopimusneuvotteluista.

Skabam tarjoaa markkinakartoitus-, markkinakohtaisia tuotteistus sekä jälleenmyyntipalveluita Keski-Euroopan markkinoille.

 

5. Tuotekehitys ja tuotteistus

Aika: 14.1.2020 klo 13-17
Paikka: Seinäjoki, tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin

 

Onnistunut tuotekehitys perustuu trendien ja erilaisten kuluttajaryhmien tuntemiseen sekä kilpailijoista erottautumiseen. Maku on tuotteen ydin ja keskeisin valintakriteeri ruokaostoksilla. Makumieltymykset ovat myös kulttuurisidonnaisia. Kansainvälistyttäessä tuotteet tuleekin usein räätälöidä kohdemaan maku- ja käyttötottumusten mukaisesti. Tuotannollistaminen ja kustannusten kurissa pitäminen maun ja laadun kärsimättä asettavat omat haasteensa tuotekehitykselle.

Elintarvikkeiden erilaiset olomuodot ja käyttötarkoitukset, kuin myös laki, asettavat vaatimuksia pakkausmateriaalien ja -menetelmien valintaan. Samoin kaupalla saattaa olla omat vaatimukset esim. varastoinnin tai hyllytilan osalta. Asiakkaan kannalta vähittäiskaupassa pakkauksen ulkonäöllä on keskeinen rooli siinä, millainen tuotemielikuva syntyy ja löytääkö se ostoskoriin. Esteettisesti miellyttävä ja toimiva, käytettävyyttä sekä tänä päivänä myös ekologisuutta tukeva pakkaus tarjoaa positiivisen käyttökokemuksen ja varmistaa myös uusintaostoksen.

 

Päivän alustavat teemat, puhujat tarkentuvat myöhemmin:

    • Tuotekehitys ja tuotteistus
      • Tuotesuunnittelusta tuotetestaukseen ja tuotantoon
        • Tuotannollistaminen
        • Maku, rakenne, toiminnallisuus
        • Hinta
      • Makutottumukset eri markkina-alueilla
      • Tuotannon skaalaaminen
      • Tuoteturvallisuus
      • Suojaaminen
    • Pakkaaminen
      • Pakkauksen merkitys kuluttajille suunnatussa elintarvikekaupassa ja premium-tuotteissa
        • Mielikuva, tunne, käytettävyys, innovatiivisuus, hävitys
      • Uudet tuulet elintarvikepakkauksissa
      • Mitä kauppa odottaa pakkaukselta?
      • Maakohtaiset erot
      • Elintarvikepakkauksia koskeva lainsäädäntö
      • Pakkauksen suunnitteluprosessin vaiheet ja kustannus
      • Realiteetit pakkauksen valinnassa
      • Ruoka lahjana
        • pakkaamisen uudet tekniikat ja vau-elementit, unboxing
        • kulttuurikohtaiset erot
    • Alan asiantuntijoiden näkemyksiä osallistujien tuotteista ja pakkauksista

 

Ruokaa lahjaksi workshop

  • Myöhemmin ilmoitettuna ajankohtana järjestämme erillisen työpajan yhteisbrändätyistä ruokalahjapaketeista, jossa ohjelman partnereina olevat kaupallistajat etsivät ruokalahjapakkauksiin sopivia tuotteita.

 

 

6. Mennään Ruotsiin

 

Aika: 4.2.2019 klo 13-17
Paikka: ilmoitetaan myöhemmin

 

Ruotsin vähittäiskaupan rakenne poikkeaa Suomesta, sillä markkinoilta löytyy useita toimijoita suurten ketjujen lisäksi enemmän. Tämä luo paremmat mahdollisuudet pientuottajille löytää kanavia omille tuotteilleen markkinoille. Menestyminen Ruotsin markkinoilla vaatii kuitenkin oikeanlaista markkinatietoa ja huolellista valmistautumista.

 

Päivän alustavat keskusteluaiheet, puhujat tarkentuvat myöhemmin:

    • Ruotsin elintarvikekaupan rakenne ja erityispiirteet
    • Kuumimmat ruokatrendit Ruotsissa tällä hetkellä
    • Liiketoimintaa Ruotsin ehdoilla, mitä tällä tarkoitetaan?
    • Ruotsalaisten erilaiset makutottumukset
    • Myyntiprosessi, prosessin hallinta ja oikeat kumppanit
    • Tärkeimmät elintarvikealan messut ja tapahtumat Ruotsissa
    • Markkinointi, menekinedistäminen ja tunnettuuden rakentaminen asiakasrajapinnassa Ruotsissa
      • Erot Suomeen
      • Brändäys ja brändin merkitys Ruotsissa
      • Markkinointikeinot ja niiden roolit: Ilmoitukset, myymälämateriaalit, tv, alennuskupongit, sosiaalinen media, jne.
    • Kommentteja osallistuvien yritysten materiaaleihin (2-3 kpl). Arvio verkkosivujen ja some-näkyvyyden laadusta ja mielikuvasta.
    • Miten pieni yritys voi menestyä Ruotsin markkinoilla?
      • Kilpailuedut, tavoitteet, resurssit, markkina-analyysi

 

 

7. Mennään Saksaan 

 

Aika: 3.3.2020 klo 13-17
Paikka: ilmoitetaan myöhemmin

 

Saksan elintarvikemarkkinat ovat eurooppalaisittain erittäin kilpaillut. Hintapaine on äärimmäisen kova ja avainsana on kilpailuttaminen. Laadusta ei voi tinkiä, koska saksalaiset kuluttajat ovat erittäin vaativia asiakkaita. Peruselintarvikemarkkinoille suomalaisen pientuottajan on hyvin haastavaa päästä. Nk.  reformi- tai naturkost –myymälöiden sekä luomuun että terveysvaikutteisiin tuotteisiin perustuva tarjonta on saavuttanut yhä kasvavaa jalansijaa bio-myymälöiden tultua varsinkin viimeisten vuosien aikana entistä ketjumaisempina ja sitä kautta vahvoina perinteisten toimijoiden rinnalle. Samaa kehitystä elintarvikkeiden tarjonnassa esiintyy myös suurien drogerie –ketjujen kohdalla. Myös paikallisia premium-tuotteita myyviä liikkeitä löytyy. Nämä jakelukanavat ovat kiinnostavimmat suomalaisten pientuottajien tuotteiden levityksestä Saksassa, unohtamatta vahvassa kasvussa olevaa verkkomyyntiä.

 

Päivän alustavat keskusteluaiheet, puhujat tarkentuvat myöhemmin:

    • Saksan elintarvikekaupan rakenne ja erityispiirteet
    • Kuumimmat ruokatrendit Saksassa tällä hetkellä
    • Liiketoimintamallit Saksaan vietäessä
    • Myyntiprosessi, prosessin hallinta ja oikeat kumppanit
    • Tärkeimmät elintarvikealan messut ja tapahtumat Saksassa
    • Markkinointi, menekinedistäminen ja tunnettuuden rakentaminen Saksassa
    • Miten pieni yritys voi menestyä Saksan markkinoilla?

 

 

8. Mennään Kiinaan

 

Aika: 7.4.2020 klo 13-17
Paikka: Ähtäri, tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin

 

Kiina houkuttaa yhä useampia suomalaisia elintarvikeyrityksiä. Eurooppalaisten tuontielintarvikkeiden maine on Kiinassa erittäin hyvä ja siksi eurooppalaisuus on toimiva myyntiargumentti Kiinan markkinoilla. Vaikka eurooppalaisia tuotteita arvostetaan, tarvitaan eurooppalaisuuden lisäksi kuitenkin myös muita keinoja houkutella kriittistä asiakaskuntaa. Olennaista on pitkäjänteinen verkostojen rakentaminen, mikä vaatii kattavia resursseja. Nopeaa kansainvälistymistä tavoittelevat kohtaavat usein haasteita, sillä markkinoilla menestyminen linkittyy vahvasti verkostoihin ja erottautuvaan brändäykseen. Kiina ei ole vain yksi iso markkina, maantieteelliset, kulttuuriset ja kielelliset erot ovat valtion sisällä huomattavat. Tämä tarjoaakin mahdollisuuksia eri kokoisille ja eri tuotteisiin erikoistuneille yrityksille.

Kiinan lainsäädäntö asettaa myös haasteensa, sillä se on moninaista ja muuttuvaista. Kiinalla on enemmän elintarvikevientiin liittyviä viranomaisvaatimuksia kuin monella muulla maalla.

 

Päivän alustavat keskusteluaiheet, puhujat tarkentuvat myöhemmin:

    • Kiina elintarvikekaupan erityispiirteet
      • rakenne
      • kuluttajakäyttäytyminen
      • trendit
      • lainsäädäntö
    • Kiinalainen liiketoimintakulttuuri
    • Mitä elintarvikkeita tällä hetkellä viedään Kiinaan ja millä toimintamalleilla?
    • Myyntiprosessi, prosessin hallinta ja oikeat kumppanit
      • vientimallit
    • Markkinointi, menekinedistäminen ja tunnettuuden rakentaminen Kiinassa
      • Erot Suomeen
      • Brändäys ja brändin merkitys Kiinassa
      • Markkinointikeinot ja niiden roolit
    • Miten pieni yritys voi menestyä Kiinan markkinoilla?
      • Kilpailuedut, tavoitteet, resurssit, markkina-analyysi
    • Yhteistoiminta ja yhteisbrändäys; Panda -yhteistyön hyödyntäminen

 

9. Elintarvikeyrityksen rahoitus 

Aika: 4/2020, tarkentuu myöemmin
Paikka: Seinäjoki

 

Työpaja järjestetään osana Etelä-Pohjanmaan vientipäivää.

 

Teemat:

  • Julkiset tuet, avustukset, lainat, hankerahoitus
  • Joukkorahoitus
  • Bisnesenkelirahoitus
  • VC-rahoitus

 

 

10. Osallistujien loppukokoontuminen

 

Aika: 15.9.2020
Paikka: ilmoitetaan myöhemmin